Kalajoen juhannuksesta – vastaus kalajokiselle

Erkki Aho   14 07 2007, 8:54

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Kalajokinen kirjoitti 12 07 2007, 9:26 päiväkirjani kohdassa Rattijuoppous on vakava asia:

"Miksei juhannusjuhulista anneta nekatiivisia palautteita? Kun sielläkin oli humalassa ajaneita, pitääkö aina tappaa joku? Eikö ennalta ehkäsy olisi parempi?"

Juhannusjuhlat ennen

Minulla on Kalajoen juhannusjuhlista pitkäaikainen kokemus, sillä toimin jo vuonna 1973 Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueen päävalvojana. Silloin järjestyksenpito oli tiukempaa tähän päivään verrattuna. Humalaisiin suhtauduttiin torjuvasti. Nimismies Tapio Karjula vaati tarkan etukäteissuunnitelman siitä, miten järjestyksenpito hoidetaan. Leirintäalueen karttaan oli piirrettävä järjestysmiehille omat alueensa, joihin pienelle alalle tuli kolme järjestysmiestä. Heillä oli järjestysmiesnauhat ja pillit, joilla he tarpeen tullen saattoivat pyytää apua läheisen alueen järjestysmiehiltä. Lisäksi vastaanottokioskin päässä oli putka, jonne laitettiin eniten häiriötä tuottavat henkilöt.

Muistan, kun putkaan oli laitettu kaksi kaveria, jotka molemmat olivat tuhdisti kännissä. Toinen nousi putkassa toisen niskaan ja ryhtyi kurkistelemaan putkan ikkunarautojen välistä. Jostain syystä miehellä oli tavanomaista pienempi pää ja hän sai päänsä ikkunarautojen väliin. Kaveri, jonka niskassa hän oli, väsyi eikä jaksanut kovan humalatilansa takia pysyä pystyssä. Toinen jäi roikkumaan ikkunarautoihin kaulasta. Avuksi hälytettiin palokunta joka sai pelastetuksi pojan, joka oli jo muuttumassa sinisemmäksi. Ambulanssilla poika kiidätettiin Kokkolan keskussairaalaan. Seuraavana päivänä eli juhannuksena ihmettelin, kun poika oli takaisin Hiekkasärkkien leirintäalueella. Tämä oli karannut Kokkolan keskussairaalasta, koska Kalajoen juhannusjuhlat ovat sellaiset, ettei sieltä voinut olla pois. Mitähän hänellekin tänään kuuluu, olisi mielenkiintoista tietää elämän kulku tuon tapahtuman jälkeen. 1970-luvulla Ruotsin puolelta tuli remuajia, jotka joskus kannettiin telttoineen ulos leirintäalueelta niin, että miehet olivat teltoissa sisällä.

1980-luku ja sen jälkeinen toiminta

1980-luvulla olin Leiribaarin vastaavana vuonna 1982 ja itse yrittäjänä 1983-1988. Silloin leiribaarissa oli 18 myyntipistettä, eikä asiakkaita voinut päästää sisätiloihin lainkaan. Olutta ei ollut myynnissä, mutta cocacolaa ja spritea oli tilattava 2000 laatikollista juhannusta varten, koska landrinkia tarvittiin. Yksistään punaista Marlboroa oli ostettava yli 60 000 markalla. Pehmismassaa piti ostaa niin paljon, että Valiolta useasti soitettiin ja tarkistettiin, että onko mahdollisesti tullut tilausyksikkövirhe tilaajalle. Rahaa tuli yli 500 000 markkaa juhannuksena, jolloin itse työskentelin kolme vuorokautta yhteen menoon. Suurin osa seteleistä oli 10 markan seteleitä. Yhtenä juhannuksena minulle tuli jännetupin tulehdus, kun joutui laskemaan kaikki setelit käsin.

Tilanne noista ajoista on rauhoittunut huomattavasti ja ihmiset osaavat jo käyttäytyä aivan eri tavalla kuin silloin. Tosin nytkin meistä tuntuu, että ihmiset ovat juhannuksena Kalajoella sikoja, koska roskia on valtavasti juhannusten jäljiltä. Varsinkin tänä vuonna roskien määrä oli poikkeuksellisen suuri. Muistin virkistämiseksi otin muutaman kuvan valokuva-albumistani, jotta voidaan verrata juhannusjuhlia nyt ja aikaisemmin.

1980-luvulla urheiluseurat saivat rahaa, kun he rahastivat metsään majoittuneita. Mielestäni oli suuri virhe, kun urheiluseuroille ei enää annettu mahdollisuutta valvoa Kalajoen juhannusjuhlijoita. Tänä vuonna metsissä ei ole ollut vessoja ja monet ovat ottaneet jonkin teltan vessaksi ja tehneet sinne tarpeensa juhannuksen ajan. Kalajoen juhannuksesta ei saa tekemälläkään perhejuhlaa. Se on enimmäkseen nuorten ryyppyjuhla, jolle on saatava selkeät rajat. Valtuutettu Jouni Jyrinki esti Kalajoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisen valtuuston kokouksessa viemällä keskustan ryhmää kuin kuoriämpäriä. Jos ympäristönsuojelumääräykset olisi hyväksytty ajallaan, niin viranomaisilla olisi ollut jo tänä vuonna paljon paremmat mahdollisuudet puuttua etukäteen Kalajoen juhannusjuhlien negatiivisiksi koettuihin asioihin. Alkometrejä saisi olla Hiekkasärkkien alueella runsaammin, jotta henkilöt voisivat olla varmoja ajokunnostaan.

Terveyskeskuksessa painetta

Vuosi 2006 oli Kalajoen terveyskeskuksessa juhannusjuhlien aikaan kuin sotatanner. Vastaanottotilan lattia oli verta tulvillaan. Potilaita oli niin paljon, ettei henkilökunta ehtinyt siivota vastaanottotiloja. Lasinsirut ovat suuri ongelma juhannuksena sekä aidasta johtuvat käsien, jalkojen ja muiden kehon osien loukkaantumiset. Myös tappelunnujakat aiheuttavat terveyskeskuksessa käyntejä sekä sellaiset asiat, joista ei julkisuudessa puhuta. Kaikki eivät tule edes poliisin tietoon. Myös Saapas-ryhmällä on ollut nuorten juoppojen kanssa tietämistä. Kaikesta huolimatta on sanottava, että nuoriso on nykyisin viisaampaa kuin minun nuoruudessani. Mielestäni on kuitenkin käsittämätöntä miten nuoret voivat ryypätä lähes tauotta torstai-illasta sunnuntaiaamuun saakka ja tuntea mielihyvää tällaisesta tolkuttomasta kännäämisestä. Syihin olisi syvennyttävä yhteiskunnan varoilla, vaikka Alkon avulla. Ihan normaalia nimittäin moinen juhlakäyttäytyminen ei ole.

Kuvat E.Aho
Kalajoen juhannusjuhlia aikaisemmilta vuosilta

Värikuvat: Arkistokuva
Kalajoen juhannusjuhlien jälkiä vuodelta 2006


palautteet


ei palautteita