Todellinen isänpäivä - isäni Martti

Erkki Aho   12 11 2006, 11:12

image

Heräsin normaaliin tapaani aikaisin aamulla. Huomasin pöydän olevan valmiiksi katettuna aamiasta varten ja mieluisat lahjat odottivat minua siinä. Vaimoni oli noussut keittämään isänpäivän aamukahvit jo ennen kuutta. Tänään nautimme täytekakkua, sillä isänpäivä on meidän perheessä juhlapäivä! Kakkua kului varhaisena aamuhetkenä ensin Eilan kanssa kahdestaan.

Pääkaupunkiseudulla asuva toiseksi vanhin tyttäremme Katariina onnitteli minua aamupäivällä puhelimitse ja Arttu lähetti pappalle samalla myös onnittelut. Nuorin tyttäremme Merja asuu Turussa. Hän soitti seuraavaksi isänpäiväonnittelut. Vanhin tyttäremme Marjaana tuli perheineen onnittelemaan isää ja pappaa kotiimme iltapäivällä. Ronja oli leiponut pappalle pullapojan ja tyttöjen isänpäivälahjana sain paidan jossa oli kakkien lastenlapsien käden jäljet ja lastenlasten nimet kirjailtuna paitaan. Nuorin lapsenlapsemme on 1-vuotias Saana-tyttö, joka nauttii pappan seurasta ja haluaa usein tulla pappan syliin. Isänpäivä on perheellemme merkittävä yhteinen juhla. Voin olla ylpeä lapsistani ja lastenlapsistani. Tyttöni ovat oppineet oikeat elämänarvot ja huomaavaisuuden. Pienistä asioista koostuvat ihmisen ilot. Tällaiset hetket ovat mieleenpainuvia.

Ajatus isänpäivän viettämisestä äitienpäivän tavoin on tullut Suomeen viitisenkymmentä vuotta sitten Yhdysvalloista. Perinteet eivät ole yhtä selkeitä kuin äitienpäivällä. Yhteiskunnassa isällä on tärkeä rooli. Isä edustaa korkeinta auktoriteettia, turvaa ja täysivaltaisuutta.

Martti on minun isäni
Isäni Martti toimi aikanaan Raution kunnanvaltuutettuna ja Raution Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä. Isäni harrasti metsästystä. Serkkuni Bertta Keiski ( os. Kamunen) poika, rovasti Mikko Himanka, on tehnyt sukututkimuksemme.

Tutkimus alkaa 1400-luvun lopulta Erik Sursillista. Hänen poikansa Östen Sursill oli valtiopäivämies Uumajasta 1553-80. Pietari Arctophilacius toimi Kalajoen kirkkoherrana ja valtiopäivämiehenä. Pietarin poika Gabriel Calaminus oli Kemin kirkkoherra. Pojanpoika Peter Calamnius Kalajoella ja edelleen hänen poikansa Gabriel Calamnius Iissä kirkkoherrana. Samaan sukuun kuuluva Erik Fortelius oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Myös kirjailija Ilmari Kianto ja eduskunnan entinen puhemies Kauno Kleemola kuuluvat sukuumme.

Pappani isä oli Erkki Antinpoika Wig-Maunumäki-Kerola-Suomala-Hautala-Aho, s. 31.3.1828 Kälviällä. Hän muutti Kälviältä Lohtajan kautta Rautioon, jossa asui Suomalassa ja Hautalassa ennen Ahoa. Hänen puolisonsa nimi oli Maria Sofia Korpijärvi-Kelmola. Heille syntyi viisi lasta: Matti, Erkki, Juho, Maria ja Antti.

Isoisäni oli Matti Aho, joka syntyi Kälviällä 10.8.1859 ja isoäitini Emilia s. Kukko syntyi Kalajoella 2.8.1873. Pappa oli luonteeltaan oikein mukava. Istui ja nukkui usein, koska veren kalkkeutuminen vaivasi, puhui siitä sukuvikana. Hän oli syvästi uskonnollinen.

Perheeseen syntyi 13 lasta, joista isäni Martti oli yhdestoista ja syntyi 28.1.1912 Rautiossa. Ernst William muutti Amerikkaan 1912. Ersnt Leander muutti Kanadaan 1926. Antti oli mukana vapaussodassa Kokkolan vapautusjoukoissa ja Tampereen valloituksessa. Aili kuoli 16-vuotiaana keuhkotautiin ja Martti Mikael vuoden vanhana samana päivänä kuin siskonsa Aili.. Aino Ester kuoli 17-vuotiaana. Hänellä oli tuberkuloosi.

Jumala ompi linnamme
Isäni taisteli sodassa jalkaväkirykmentti 29:ssä, jonka komentajana oli everstiluutnantti Paavo Susitaival. Syksyllä 1939 alkoivat uhkaavat pilvet nousta isänmaamme taivaalle. Tilanne kehittyi niin vakavaksi, että lokakuussa suoritettiin yleinen liikekannallepano. Miehet kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Raution miesten kokoontumispaikaksi oli määrätty Pöllän kansakoulu. Pihamaalla järjestäydyttiin rivistöön marssin aloittamista varten. Tilanteen vakavuus heijastui marssijoiden kasvoilta. Ilmoille kajahti sotilaille niin tuttu virsi ”Jumala ompi linnamme”. Tuskin kukaan lähtijöistä oli tätä virttä tällaisella hartaudella aikaisemmin veisannut. Näin alkoi lokakuun pimenevässä illassa marssi kohti tuntematonta määränpäätä. Näistä useat miehet palasivat valkoisissa arkuissa sankarivainajina kotikirkkomaan multaan peitettäväksi. Monessa kodissa oli silloin suru ja murhe mittaamaton. Elämä tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Elämän oli kuitenkin jatkuttava.

Sotajuttuja
Kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat sotatoimissa II-divisioonan, jonka komentajana toimi ”Kylmä Kalle” jalkaväenkenraali K.A.Heiskanen. Isäni taistelupaikkoina olivat Ilomäki, Värtsilä, Koirivaara, Hyrsylä, Somba, Peski, Teru, Kinnasvaara, Vilga, Homorovitsi, Pertjärvi, Juksova, Kiimajärvi, Juustila ja Lavola. Ilomäen taistelu alkoi 6.7.1941. Hyrsylän taistelut alkoivat 24.7.1941. Somban kylän valtaus aloitettiin 22.8.1941. Prääsässä saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Näissä taisteluissa 7.9.1941 isäni luultiin jo kuolleen. Rautiolaisten tappiot olivat todella suuret.

Kun olin pieni, niin isäni kertoi usein sotajuttuja miesten kesken.
Hän oli ollut todellinen taistelija, mitä osoittaa monet kertomukset hänestä.
Hän rakasti isänmaataan.
Hän oli valmis tekemään kaiken voitavansa isänmaan hyväksi. Minä arvostin isääni.
Hän oli järjestyksen mies, ystävällinen, auttavainen ja taloudellisesti ajatteleva.
Hän oli rehellinen ja oikeudenmukainen mies.
Hän ei hyväksynyt mitään vilunkia missään asiassa.
Hän oli poliittisesti lähellä vennamolaisuutta. Veikko Vennamo ajoi hänen mielestään kansan asiaa eikä kumarrellut herroja.


Isäni kuoli 9.9.1978 sydäninfarktiin. Ehdin käydä katsomassa isääni juuri ennen kertausharjoituksiani. Muistan elävästi hänen viimeisen rauhallisen katseensa ja sanansa minulle Kalajoen terveyskeskuksessa. Martti lepää Raution hautausmaalla. Meidän perheellämme on tapana viedä kynttilöitä sukumme haudoille.


palautteet


http://988057147f5da256ec9504cd7847758e-t.huihg897.info <a href="http://988057147f5da256ec9504cd7847758e-h.huihg89 7.info">988057147f5da256ec9504cd7847758e</a> [url]http://988057147f5da256ec9504cd7847758e-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://988057147f5da256ec9504cd7847758e-b2.huihg897.inf o]988057147f5da256ec9504cd7847758e[/url] [u]http://988057147f5da256ec9504cd7847758e-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91-t.k90u0h.info <a href="http://8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91-h.k90u0h. info">8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91</a> [url]http://8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91-b2.k90u0h.info] 8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91[/url] [u]http://8a082d1a1aa66925e8fb5fbebea66d91-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695

Luin Keskisuomalaisesta, että joku kirjoittaa juttua JR50:n sotaretkestä. Minulla on tähän liittyvää materiaalia melko paljon. Onko tietoa kirjoittajasta? Hannu Kilpinen 0400-544535 4.8.2007

Tervehdys, Törmäsin kirjoituksesi isänpäivästä, ja huomasin että kuulut Calamnius sukuun eli Petrus Michaelis Arctophilaciuksen jälkeläisiin. Calamnius sukuseura keräilee yhteiseen rekisteriin kaikki Petruksen jälkeläiset, mutta huomaan että sinun haarasi on puutteellinen. Olisimme kiitollisia jos olisit haluakas täydentää meidän tiedot. Terveisin, Lasse Holm www.calamnius.fi

Mikä merkitys tuolla kellolla on sivun ylänurkassa?