Hotelli Sani ja meriluontokeskus avattu

Erkki Aho   16 06 2007, 9:52

image

image

image

image


- Totuus ei näy ulkokuoresta -

Perjantaina 15.6.2007 suoritettiin hotelli Sanin ja meriluontokeskuksen virallinen avaus ympäristöministeri Paula Lehtomäen johdolla.

Kalajoen kaupungin johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden pitkäaikainen haave on nyt toteutunut.





Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko kertoi Suomen Kunnat lehdessä 22/1990 Kalajoen matkailuvisiosta. Sen mukaan matkailukeskuksesta tulee verovapaa alue, merellä kelluu kasinolaiva ja thaihierojat hemmottelevat kylpylävieraita. Tavoitteena on lisäksi rakentaa 250 hengen hotelli ja 1500 hengen kokous- ja kongressitilat. Seppo Mäki-Ullakon visio ei silloin toteutunut, vaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tytäryhtiö Paratiisikylpylä Oy ajautui konkurssitilaan ja samalla myös Kalajoen Hiekkasärkät Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta Kalajoen kunta tuli apuun.

Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Asiat junailtiin niin, että Kalajoen kunta osti kylpylä Sanifanin itselleen ja otti vastattavakseen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat. Paratiisikylpylä Oy jäi näin paperiyhtiöksi. Kauppaa perusteltiin sillä, että kunta saa yli 40 miljoonan markan vuokratulot Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä, kun kauppa tehdään. Hiekkasärkät Oy jäi vuokralaiseksi Kylpylä Sanifaniin. Vuokratulot kuitenkin jäivät saamatta, kun yhtiön taloudellinen tila ei mahdollistanut vuokrien maksuja. Kunta takasi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoja kyseenalaisin vakuuksin ja näin Hiekkasärkät Oy pelastettiin konkurssilta. Alasajetun Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri Pekka Ollila. Kaupanteon yhteydessä kunnanvaltuutetuille jätettiin kertomatta, että kylpyläkiinteistössä on vakava homeongelma. Niinpä kunta joutui suorittamaan kylpyläkiinteistössä erittäin mittavat, useiden miljoonien markkojen, korjaustyöt homeongelman poistamiseksi.

Sanifani löi valtuutetut ällikällä

Kalajoen valtuusto sai yllättäen ja tilaamatta 19.12.1998 päätettäväkseen kokonaan budjetin ja vuosisuunnitelmien ulkopuolelta kunnan kaikkien aikojen suurimman investoinnin eli 38,4 miljoonan markan uimahallihankkeen. Kalajokiseutu otsikoi uutisen kokouksesta näin: ”Sanifani löi valtuutetut ällikällä”. Valtuuston jäsenet hyväksyivät hankesuunnitelman, vaikka eivät olleet ehtineet perehtymään koko asiaan, koska asia tuotiin valtuutettujen päätettäväksi yllättäen ja ennalta arvaamatta. Tämä oli sitä ennakkoluulotonta suhtautumista, josta entinen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski useasti kehui valtuutettuja. Mielipidetutkimusten mukaan 70 % kalajokisista olisi halunnut uimahallin keskustaan. Nyt valtuutetut päättivät rakentaa sen Hiekkasärkille kylpylä Sanifanin yhteyteen.

Kalajoen kaupungin uskonto on matkailu ja sen pyhä lehmä on Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Sopivat kunnallispoliitikot ovat Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäseniä. Näiden tehtävänä on ollut ajaa hotellihanketta kuin käärmettä pyssyyn yhdessä kunnan johtotroikan kanssa.

Kalajoki Stocking Estate Oy

Kun Kalajoen kunta osti olosuhteiden pakosta kylpylä Sanifanin veronmaksajien piikkiin, niin Paratiisikylpylä Oy jäi paperiyhtiöksi. Tämän paperiyhtiön nimi muutettiin Kalajoki Stocking Estate Oy:ksi. Kalajoen kaupunki omisti yhtiön 100-prosenttisesti. Tämän yhtiön nimissä oli haettu rahoitusta hotellille ja meriluontokeskukselle valtuutettujen tietämättä. Kansalaisaktivisti Jorma Untinen oli huomannut netistä, että rahoitushakemukseen oli suhtauduttu myönteisesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). MYR:n puheenjohtajana toimi silloinen Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Asia oli uutisoitu niin, että meriluontokeskus ja hotellihanke on tärkeä kokonaisuus, mikä on syytä toteuttaa yhdessä. Hankkeen kustannusarvio oli vähintäänkin 60 miljoonaa markkaa.

Jorma lähetti minulle sähköpostia ja tiedusteli, että mikä firma on Kalajoki Stocking Estate. Minä vastasin Jormalle sähköpostitse ja kerroin niin kuin asiat ovat. Myös monet kunnallisvaaliehdokkaaksi pyrkivät henkilöt kiinnostuivat asiasta. Huomasin, että iltaan mennessä tieto oli levinnyt laajalle. Kaarlo Isokääntä oli soittanut Kalajoki Stocking Estaten hallituksen puheenjohtajalle Oiva Utriaiselle ja tiedustellut asiaa. Oivalle rahoitushakemus oli kokonaan uusi asia ja Kaarlosta oli tuntunut siltä, että Oiva Utriainen oli hypännyt vähintäänkin metrin ilmaan, kun oli kuullut mitä hänen selkänsä takana oli vehkeilty. Tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi 3.6.2003 hotellista ja meriluontokeskuksesta sekä kiinteistöyhtiöstä. Lehtitiedon mukaan kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä olivat tietoisia rahoitushakemuksesta. Rahoitushakemuksen oli allekirjoittanut yhtiön toimitusjohtaja Pekka Ollila yhtiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten tietämättä.

Lehtihaastattelussa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oiva Utriainen kertoi, että rahoitushakemus tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Niinpä hän päätti kutsua yhtiön hallituksen koolle seuraavalle viikolle. Sitten tulikin yllätys. Hänelle ilmoitettiin, että yhtiön hallitus puheenjohtajineen on erotettu ja tilalle on valittu uusi hallitus! Myös toimitusjohtaja Pekka Ollilalle on myönnetty ero. Oiva Utriaisen lisäksi vanhaan hallitukseen kuuluivat Paavo Soukka, Tapani Ojala, Pirkko Nygård, Aila Siirilä ja Anne Vierimaa. Uudeksi toimitusjohtajaksi oli valittu kaupungin elinkeinojohtaja Veijo Rautiainen. Lehtitiedon mukaan yhtiön uuden hallituksen puheenjohtajana toimi Juhani Latukka. Uusi hallitus oli valittu jo huhtikuussa 2003, mutta asia oli unohtunut ilmoittaa hallituksen jäsenille ja hallituksen puheenjohtajalle! Yhtiön nimikin oli muutettu Kiinteistö Oy Kalajoen kylpylähotelli Oy:ksi ja yhtiöjärjestystä oli muutettu.

Menin hakemaan Kalajoen kaupungin hallintojohtaja Pekka Ollilalta pöytäkirjaa, josta näkyy tehdyt muutokset. Sellaista pöytäkirjaa ei ollut olemassa. Myöhemmin pöytäkirja löytyi. Minulle jäi sellainen kuva, että pöytäkirjat oli tehty jälkikäteen ja juridinen menettely asioiden suhteen oli kysymyksiä herättävää.

Esteellisyysasiat

Kalajoen kaupunginhallitus esitti valtuuston päätettäväksi suuren määrärahan hotellin- ja meriluontokeskuksen rakentamiseksi. Asian oli valmistellut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Lisäksi kaupunginhallituksessa oli iso joukko yhtiön hallituksen jäseniä, jotka myös valtuustossa olivat päättämässä asiasta. On selvää, että yhtiön hallituksen jäsenet olivat esteellisiä päättämään asiasta valtuuston kokouksessa 19.12.2003. Kukaan heistä ei kuitenkaan jäävännyt itseään asian käsittelystä. Viranomaisilla ei saa olla toimissaan vääriä vaikuttimia – harkintavaltaa ei saa käyttää väärin.

Erikoinen rakennuslupamenettely

Kalajoen ympäristölautakunta sai 24.1.2006 § 5 käsiteltäväkseen 5-kerroksisen meriluonto/hotellihankkeen poikkeuslupahakemuksen. Erikoista hakemuksessa oli se, että hakijana ei ollut rakentaja eli kiinteistöyhtiö, vaan Kalajoen kunta. Lisäksi hakemuksessa ei oltu esitetty tonttia mihin ko. poikkeuslupa pitäisi myöntää! Erikoista oli se, että pitäisi myöntää poikkeuslupa, vaikka ei ole rakennuspaikkaakaan. Vähemmällekin asiantuntijalle lienee ymmärrettävää, että tässä on lainvastainen toimenpide. Hakemuksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on kuullut naapureita lehtikuulutuksella sekä virallisella kuulutuksella ilmoitustaululla. Huomatusta ei ole jätetty.

Hanke oli kaavan vastainen. Kaavoitusarkkitehti oli kuitenkin ohjattu tekemään asiasta puoltavan lausunnon. Myös rakennustarkastaja oli määrätty tekemään myönteinen esitys asiassa lautakunnalle.
Ympäristölautakunnassa puheenjohtajana otin esille ne lainvastaisuudet, mitkä koskivat tätä asiaa. Lautakunnan jäsenet tajusivat tilanteen, mutta kaikki olivat valmiita ”joustamaan”. Minä en yksin ryhtynyt vastustamaan asiaa, enkä myöskään jättänyt asiasta valmiiksi kirjoittamaani eriävää mielipidettä pöytäkirjaan.

Kaupunginhallitus hyväksyi ympäristölautakunnan päätöksen ja asia vietiin ympäristökeskuksen päätettäväksi mielestäni virheellisillä tiedoilla. Tonttiasia ei ollut kunnossa. Ympäristökeskus myönsi poikkeusluvan. Olihan kysymys myös meriluontokeskuksesta.

Valtuusto sai käsiteltäväkseen tonttiasian vasta 28.2.2006 §19.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt asiaa 30.1.2006 § 7. Siinä maanmittausteknikko esittää, että Kalajoen kaupunki hyväksyy 20.1.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen täydennyksen Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välillä. Tuota vuokrasopimusta ei ollut olemassa vielä ympäristölautakunnan kokouksessa 24.1.2006. Siksi epäilen, että vuokrasopimus on tehty jälkikäteen. Tontista oli poistettu Kalajoen kaupungin 337 000 euron kiinnitykset. Näin tontti voidaan kiinnittää uudelleen tontin ostajan toimesta. Kaupunki voi sitten tulevaisuudessa tarvittaessa taata kiinteistöyhtiön lainoja ja saada vastavakuutena kiinnityksen tonttiin.

Epäreilua toimintaa

Kaupunginhallitus asetti 10.1.2005 Meriluontokeskus-/hotellihankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmään valittiin kakkien muiden ryhmien edustajia, mutta ei Pro Kalajoen edustajia. Uusi kaupunginhallitus valittiin kuun lopulla, joten silloin Pro Kalajoen edustajien pois jättäminen ohjausryhmästä ei olisi onnistunutkaan.
Myöhemmin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäseniä vaihtui. Tapana on ollut, että hallituksessa on mukana Kalajoen kaupungin valtuustoryhmien edustajia. Nyt käytäntö muutettiin. Vapautuvalle paikalle ei valittukaan Pro Kalajoen edustajaa, vaan Pro Kalajoen paikalle oli valittu Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.

Mitä maksoi?

Meriluontokeskuksen hinnaksi on esitetyn laskelman mukaan muodostunut 2 254 724 euroa.
Hotellin hinta on 5 362 612 euroa.
Yhdysputken hinta on 337 080 euroa.
Koko hankkeen hinta on yhteensä 7 954 416 euroa.

TE-keskus on antanut meriluontokeskukselle investointiavustusta 1 239 000 euroa, mikä on 55 % kustannusarviosta.
Kaupungin osuus on 1 013 850 euroa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt hotellihankkeeseen investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista.

Lisäksi alueelle rakennettiin biolämpölaitos, minkä kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa euroa. Te-keskus myönsi investointiavustusta tähän hankkeeseen 243 200 euroa.

Olen suhtautunut hotellihankkeeseen tietyllä kriittisyydellä, koska mielestäni kannattavuuslaskelmat eivät ole tehty realistisiksi. Epäilen, että tulevat vuodet paljastavat totuuden. Milloinka pestään likainen pyykki?

Mitä sanoo kuntalaki kunnallisesta hotellista?

Kuntalain 2 §:ssä määritellään kunnan tehtävät.
On lähdetty siitä, että julkinen valta ottaa huolehtiakseen tehtävistä vain sitä mukaa ja siinä määrin kuin yleisen edun on katsottava vaativan. Tämän periaatteen mukaan kunnat eivät voi laajentaa toimintaansa aloille, jotka ovat perinteisesti kuuluneet ns. yksityiselle sektorille, ellei syystä tai toisesta ole katsottava, ettei yksityinen sektori pysty tyydyttävästi tehtävistä huolehtimaan yleisen edun riittävästi huomioon ottaen. Edellytyksenä kunnan osallistumiselle hotelli- ja ravintola- yms. toimintaan on yleensä pidetty sitä, että kunnassa on puute tällaisista palveluista. Kalajoella on yksityisiä hotelleja ja ravintoloita riittävästi lukuunottamatta reilun kuukauden kestävää matkailun huippusesonkia keskikesällä. Yksityiset olisivat halunneet rakentaa lisää hotellikapasiteettia Hiekkasärkille, mutta kaupunki esti mm. Samira Oy:n hotellihankkeen varmistaakseen omalle hotellilleen eli Hotelli Sanille paremmat menestymismahdollisuudet.

Tärkeänä periaatteena kaikessa hallintotoiminnassa on tasapuolisuuden vaatimus. Eri ihmisiä, eri väestönosia, eri talouselämän aloja, eri yrittäjäryhmiä, kunnan eri alueita jne. ei saa hallinnossa asettaa epäoikeutetusti toisia suositumpaan asemaan. Sama asia on ilmaistu myös perustuslain 6 §:ssä. Matkailua, hotelli- ja ravintolatoimintaa kunnallisena toimintana ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan yksityiseen yritystoimintaan nähden. Voitte kuvitella miltä tuntuu yksityisyrittäjästä, jonka yrityksen viereen kunta rakentaa yhteiskunnan varoilla kilpailijan.

Kilpailun rajoituslaki

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema ja Kalajoen kunta omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 %. Määräävän markkina-aseman katsotaan kilpailun rajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tai muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi käyttää markkina-asemaansa hyväksi ilman että se menettää heti markkinaosuuttaan kilpailijoille. Määräävässä markkina-asemassa riittää, että yritys on kilpailijoihinsa nähden ylivoimainen.

palautteet


ei palautteita