L10 (29.2.2008)
Erkki Aho 31 10 2006, 8:15Tämä kirjekopio Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle liittyy päiväkirjan juttuun:
• Poliisille rökäletappio numeroin 10-0 (Erkki Aho)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/651.htm______________________________________________________
Olen pyytänyt Teitä poliisipäällikkö Petri Oulasmaa lähettämään minulle kopiot niistä asiakirjoista, joihin poliisi Harri Rahkola ja komisario Raimo Ollila vetoavat, kun he väittävät etteivät he ole esteellisiä. Heillä on todistustaakka asiassa. Ette ole toimittaneet minulle niitä asiakirjoja vaikka olen niitä Teiltä jo kerran (4.1.2008) aikaisemmin pyytänyt. Viittaan kirjeenne (sinisellä) kohtaan:
Olen kuullut asian johdosta Ollilaa ja Rahkolaa. He eivät katso olevansa esteellisiä tutkimaan / johtamaan esitutkintaa nyt käsillä olevissa tapauksissa. He ovat viitaneet myös aiempiin esteellisyysväitteisiinne ja niihin annettuihin vastauksiin - sekä muiden tahojen näiden väitteiden johdosta tekemiin päätöksiin.
Kirjekohdan 12 osalta (selvitys- ja tutkintapyyntöihin vastaamattomuus -väite) Ollila on todennut, että hän on toiminut esitutkintalain mukaisesti ja kirjannut kaikki Ylivieskan poliisilaitokselle saapuneet tutkinta- ja selvityspyynnöt. Voitte halutessanne toimittaa yksilöimänne kirjejäljennökset (6 kpl, 3.1.- 17.1.2006), niin tarkastamme kirjeiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Muilta osin katson, että esittämänne väitteet ovat tulleet käsitellyiksi riittävästi jo aiemmissa yhteyksissä.
Vastaukseni silloin ja nyt on sama:
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila valehtelee. Hän ei ole vastannut selvityspyyntöihin ja hän on jättänyt selvittämättä rikokset. Olen tehnyt Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle selvityspyynnöt. Miksi hän on jättänyt selvittämättä selvät rikokset ja suojellut rikollista toimintaa? Olen tehnyt selvityspyynnöt Ylivieskan poliisille 3.1.2006, 4.1.2006, 6.1.2006, 11.1.2006, 16.1.2006 ja 17.1.2006. Selvityspyynöt on lähetetty sähköpostitse. Lain mukaan poliisin tulee vastata minulle asiassa. Ylivieskan poliisi on jättänyt minulle kokonaan vastaamatta asiassa eli toiminut vastoin lakia. Oulun lääninhallituksen poliisiosaston valvontaan kuuluu Ylivieskan poliisin toiminta. Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla on ollut tiedossa selvityspyyntöni Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle. Pyydän Oulun lääninhallituksen poliisiosasto hoitamaan lain mukaiset tehtävänsä ja valvomaan, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila vastaa minulle esittämiini selvityspyyntöihin miksi hän on jättänyt kaikki rikokset selvittämättä.
Selvityspyynnöt liittyvät suurelta samoihin asioihin, joita olen esittänyt nytkin Raimo Ollilan vastattavaksi. Ylivieskan poliisipäällikkönä olette Petri Oulasmaa hänen esimiehensä ja siksi katson, että Te olette ensisijaisesti vastuussa poliisi Raimo Ollilan toimista. Jos Raimo Ollila väittää ettei hän ole saanut selvityspyyntöjä niin minä tuon selvityspyynnöt todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.
Lisään vielä tähän kirjeeseen sen, että Raimo Ollila on jättänyt syrjintärikokseni selvittämättä tekemällä asiassa tutkimattajättämispäätöksen (13.02.2008 6870/S/10997/07) ja törkeän kunnianloukkausasian selvittämättä samalla tavalla. Siihen asiaan liittyy vielä se, että hän on tehnyt omassa asiassaan tutkimattajättämispäätöksen eli toiminut esteellisenä henkilönä (11.2.2008 6870/S/10928/07). Molemmat tutkimattajättämispäätökset täyttävät kiistatta virkarikoksen tunnusmerkistön. Myös Harri Rahkolan esitutkinta Mikko Kovalaisen asiassa oli kelvoton. Onneksi syyttäjä Esa Mustonen paikkasi tilannetta vaatimalla uudet kuulustelut. Tosin niissäkin Harri Rahkolan käytös ja toiminta oli käsittämätöntä. Minun oikeustajuni mukaan Harri Rahkola ei ole sovelias poliisin tehtävään. Raimo Ollilan ei missään tapauksessa voi olla tutkinnanjohtajana asiassa esteellisyytensä takia. Hän oli pyytänyt lausumaan asiassa Suomussalmen poliisilta Pekka Piipolta, joka on Harri Rahkolan kurssikaveri. Pekka Piipon päätös oli "ei rikosta". Päätös oli tehty täysin tutkimatta asiaa. Päätös on selkeä virkarikos. Yhteiskunnallisena päättäjänä kysyn: Käytetäänkö verovaroja väärin pitämällä tällaisia henkilöitä verovaroilla töissä?
Oulasmaa:
Kun nyt olen tutkinut asiassa esitetyt väitteet sekä kuultujen vastaukset olen tullut siihen johtopäätökseen, että asiassa ei ole esillä esitutkintalain 16 §:n 1 momentin 1 - 6 kohdassa tarkoitettuja esteellisyysperusteita, enkä näin muodoin ole vapauttamassa Ollilaa tai Rahkolaa tehtävistään. Olen informoinut esteellisyysväitteiden osalta esimiesvirastoamme Oulun lääninhallitusta jo aiemmassa vaiheessa, eikä heilläkään ole ollut huomauttamista tutkinnanjohtajan ja tutkijan henkilön tai menettelyjen suhteen.
Olen pyytänyt Teiltä vastausta asiassa onko poliisi Raimo Ollila ja syyttäjä Sulo Heiskari toimineet esteellisinä. Uudistan vielä vaatimukseni, sillä Te poliisipäällikkönä vastaatte omasta alueestanne ja te toimitte kansanpalvelijana verovaroilla ja Teidän pitää tarkasti noudattaa lakia (poliisilaki ja perustuslaki). Siksi annan Teille vielä toisen mahdollisuuden antaa vastauksen esittämiini kysymyksiin. Epäilen, että ette ollut perehtynyt asiaan asian vaatimalla tavalla, vaan katsoitte velvollisuudeksenne suojella rikollista toimintaa kollegiaalisen suojelun mukaisesti. Tässä syyttäjä Heiskarin toimet ja rikoskomisario Ollilan tutkimattajättämisasiat:
Erkki Ahon tapaus
Seuraavassa todisteeksi rikoksia, jotka Rovaniemen hovioikeus on jättänyt päätöksenteossaan ottamatta huomioon. Kirjallista todistusaineistoa ei myöskään ole otettu huomioon, eikä suulliseen käsittelyyn ole annettu mahdollisuutta. Kolme esimerkkiä.
Kiinteistökauppa (1. esimerkki)
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei siis ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 47 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvsitaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen, jos Suomen lakia noudatetaan syyttäjistä annetun lain 12 §:n mukaan.
Minua ei haastettu Ylivieskan käräjäoikeuteen lainkaan asiassa, jossa minua edusti tietämättäni ja ilman valtakirjoja sodankyläläinen asianajaja Jouni Vihervalli. Hän kertoo 24.11.1995 lähettämällään kirjeellä Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustaa minua, Erkki Ahoa ja Heino Virtaa oikeudessa, vaikka nämä eivät ole edes saaneet haastetta tiedokseen. Hänellä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus tietoisena asioiden tilasta teki päätöksen asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus toteaa kirjallisesti asiakirjoissa, että Aho ja Virta eivät ole saaneet haasteita tiedoksi. Asianajaja Jouni Vihervalli todistaa kirjallisesti 16.2.2001, ettei hän ole koskaa edes puhelimitse keskustellut Ahon ja Virran kanssa.
Syyttäjä Sulo Heiskari jätti haasteet toimittamatta asianosaisille ja käräjätuomari Juha Nieminen teki asiassa päätöksen tietoisena asioiden todellisesta tilasta. Asiasta ei voitu valittaa, koska Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut asiasta päätöstä asianosaisille. Päätös toimitetaan sille, joka oli edustanut asianosaisia. Näin Aho ja Virta eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. He eivät voineet valittaa asiasta.
Kaupan purku (2. esimerkki)
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat 19.3.1996 kirjallisesti. Kaupat pitää purkaa niinkuin ne on tehtykin. Tässä kauppojen purussa ei käytetty kaupanvahvistajaa lainkaan. Jos olisi käytetty, niin olisi ollut suuri vaara, että salatut pantatut 47 miljoonan markan kiinnitykset olisivat paljastuneet. Kiinteistökauppojen purku tapahtui lainvastaisesti.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kirjallisesti tuoteoikeuksien ja vaihto-omaisuuden kaupat 18.4.1996. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa oli 1 530 000 markan henkilökohtainen takaus. Kauppalain 54 § säädetään kaupanpurusta. Myyjän purkuilmoitus on peruuttamaton, katso mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 sivu 39. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset ovat rauenneet. Takaussitomus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Koska takaukset olivat rauenneet kaupanpurun yhteydessä, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän tekemä konkurssihakemus oli tehty väärillä tiedoilla. Todellisuudessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle, eikä PR-Teollisuus Oy Alavieskan Puurakenne Oy:lle. Konkurssihakemuksessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta siten, että kanne on oikea.
Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, että kanne on oikea. Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen näiden lausumien perusteella. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valvoo saatavansa kauppojen purusta johtuvana saatavana. Menettely on niin törkeää toimintaa kuin vain olla voi. Kaikki tarvittavat asiakirjat todistusaineistoksi löytyvät nettipäiväkirjastani näköiskopioina. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei voi muuttaa rikoksia tekemättömiksi, vaikka yrittää estää lainmukaiset toimenpiteet.
Sulo Heiskari (3. esimerkki)
Kolmas esimerkki muodostuu asioita, jotka aiheuttavat syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden minua (siis Erkki Ahoa) kohtaan. Yksityiskohtaisesti olen esittänyt tämän erikseenkin nettipäiväkirjan kohdassa:
• Sulo Heiskarin esteellisyys, Otteita todistusaineistosta 17. (Erkki Aho 1.5. 2007)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/267.htmHeiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä.
Sulo Heiskarin esteellisyys 17.
Erkki Aho 01 05 2007, 23:29
Otteita todistusaineistosta 17.
Lain yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199 1 §:n mukaan syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjän esteellisyys määritellään lain 12 §:ssä.
Kohdassa 2) mukaan syyttäjä on esteellinen, jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen.
Kohdan 4) mukaan, jos syyttäjä on palvelusuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa.
Kohdan 6) mukaan muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä syyttäjän puolueettomuutta asiassa.
Listaan tässä vain muutamia asioita, jotka aiheuttavat syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden minua kohtaan:
• Heiskari toimi syyttäjänä työtoverinsa asiassa. (Tapio Laholan nostama syyte minua vastaan)
• Heiskarille oli odotettavissa suurta hyötyä siitä, ettei minun Erkki Ahon todistajia kutsuta oikeudenkäyntiin 14.11.2005. Olisin voinut todistaa Heiskarin esteellisyyden ja se olisi merkinnyt vahingonkorvausvaatimusten laillisen pohjan muodostumista ja kaikkien minua koskevien väärien oikeudenpäätösten purkuperusteen muodostumista.
• Vahingonkorvausvaatimukseni on 118 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi kahdelta viime vuodelta lasku on vielä tekemättä.
• Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (Liite 1701)
• Heiskari on jälkeenpäin myös vahvistanut kauppasopimuksen, jossa myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan. Kauppasopimus on laiton.
• Mainitussa kauppasopimuksessa salattiin 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa todellista suuremmaksi. Myyjillä ei ollut oikeutta myydä kiinteistöjä, eikä ostajilla ollut oikeutta tehdä kauppoja. Kysymys oli törkeästä petoksesta, jossa syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
• Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
• Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat väärän pesänluettelon oikeaksi 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtaja Markku Koski syyllistyivät osakeyhtiölain rikkomiseen myöntämällä yhtiön osakkaalle Tapani Käännälle lainan osakepääoman maksamiseen.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Tapani Kääntä lähti osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön ostamalla osakkeita bulvaanien nimiin. Käännän olisi tuolloin pitänyt maksaa muita velkoja, eikä sijoittaa rahaa osakeyhtiöön. Kääntä syyllistyi teoillaan velalliseen epärehellisyyteen, mutta Heiskari jätti syytteet nostamatta.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Jouni Remes ja Markku Koski väärensivät pöytäkirjat ja hakivat väärennetyillä pöytäkirjoilla yhtiön rekisteröinnin.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka selkeästi oli osoitettavissa Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n törkeä petos kauppasopimuksissa. Oli etukäteen päätetty, että PR-talot poistetaan markkinoilta ja siitä huolimatta ostajia huijattiin tekemään yli 10 miljoonan markan kaupat, johon sisältyi törkeä petos.
• Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat ja PR-Teollisuus Oy:n oikeuteen. Takaajia edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus oli asiasta tietoinen ja teki asiassa päätöksen. Päätöstä ei lähetetty asianosaisille, joten nämä eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastasi tuohon aikaan Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Heiskari. Sulo Heiskarin tehtävänä oli myös valvoa oikeudenkäyntiä. Heiskari laiminlöi tehtävänsä.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen lahjoittivat velkojien etua loukaten 32 miljoonan tilauskannan ilmaiseksi konsultti Stig Weckströmille.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
• Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan väärän yhtiön koneet ja laitteet.
• Heiskari oli paikalla kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan. Heiskari jätti syytteet nostamatta. Asianajaja Antti Kejo ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon. Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
• Syyttäjä Heiskari on ollut tietoinen myös rahanpesuasioista. Hän on jättänyt asiat syyttämättä ja selvittämättä.
• Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similä on antanut väärän lausuman 27.2.2004 Ylivieskan käräjäoikeudelle.
• Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä ilmoitti Erkki Ahon konkurssipesään aiheettoman 100 000 markan saatavan. Rikoksen yrityskin on tuomittava.
• Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila hakivat väärillä tiedoilla rahaa Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksella, missä loukattiin myös syvästi Kallan karien itsehallintoa.
• Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta Kalajoen matkailuasioissa, joissa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski on toiminut samanaikaisesti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tähän kokonaisuuteen liittyy erittäin paljon laittomuuksia, joita olen tuonut esille kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.
• Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun on tiennyt, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ovat hakeneet PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin.
• Heiskari on nostanut syytteet tekaistuilla perusteilla suojellakseen omia tekojaan ja saadakseen minut Erkki Ahon syylliseksi tekemättömiin rikoksiin ja siten leimattua minut rikolliseksi.
• Heiskari on käyttänyt häikäilemättömästi virka-asemaansa väärin. Hän on käynyt myös mediakäräjiä toimimalla Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja käyttänyt siihen syyttäjäresursseja. Lisäksi hän ei ole valvonut asioita, silloin kun syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut.
• Syyttäjä Heiskari on pitkäaikaisen lautamiehen mukaan toiminut oikeudenistunnoissa lukuisia kertoja ”pöhnässä” (alkoholin vaikutuksen alaisena).
• Syyttäjä Heiskari on perusteettomasti estänyt todistajieni kuulemisen Ylivieskan käräjäoikeudessa.
• Syyttäjä Heiskari on vainoharhaisesti jahdannut minua aiheuttaakseen minulle mahdollisimman paljon vahinkoa.
Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä.
Liite
Kaupanvahvistaja Sulo Heiskarin allekirjoitus. Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (1701)
Kommentti
Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 5.2.2008 tämän netipäiväkirjan palautteessa:
„Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.“